Siirtyminen lineaaritaloudesta kiertotalouteen ei ole vain ympäristökysymys – se on kovan liiketoiminnan ytimessä, kun puhutaan kilpailukyvystä, tuottavuudesta tai kestävän kilpailuedun saavuttamisesta. Kilpailuetu ei synny pelkästään vastuullisuudesta vaan siitä, miten yritys onnistuu hyödyntämään kiertotalouden periaatteita strategisesti arvonluonnin sekä kilpailukyvyn lisäämisessä. Kiertotalous tarjoaa yrityksille mahdollisuuden luoda uutta arvoa samalla vähentäen ympäristökuormitusta. Vuonna 2018 kierrätettyjen materiaalien osuus taloudessa oli 9,1 %, mutta vuonna 2023 se oli enää 7,2 %. (Circularity Gap Report 2024) Tämä vaatii muutosta liiketoimintalogiikassa, sekä tilaus- ja toimitusarvoketjujen uudelleenajattelua. Paljon on kuitenkin mielestäni samaa mitä linearitalouden hyvissä puolissa, nimittäin tehokkuudessa, jota on hyvä pohtia, kun yrityksissä ollaan siirtymässä kiertotalouden periaatteisiin.

“Se mikä ei ole rikki, sitä ei kannata korjata.” -tuntematon

Kun puhun kilpailukyvystä (KK) tarkoitan sillä sitä, että: kilpailukyky viittaa yrityksen kykyyn pärjätä markkinoilla suhteessa kilpailijoihinsa. Se on laaja-alainen käsite, joka kattaa kaikki ne kyvyt, joilla yritys kykenee ratkaisemaan haasteet ja vaikuttavat menestymiseen pitkällä aikavälillä. Kun puhun kilpailuedusta (KE) tarkoitan sillä sitä, että: kilpailuetu on yrityksen yksittäistä ominaisuutta, resurssia tai strategista toimintatapaa, joka erottaa sen kilpailijoista ja antaa sille etulyöntiaseman markkinoilla.

Tässä blogissa tuon näkemyksiäni, kuinka kiertotalouden liiketoimintalogiikka parantaa kilpailukykyä ja tuottavuutta erityisesti tilaus- ja toimitusarvoketjujen näkökulmasta ja miten yritykset voivat luoda kestävää kilpailuetua. Miksi nostan tuottavuuden yhdeksi kärkiteemaksi johtuu siitä, että: tuottavuus tai työn tuottavuus mittaavat tehokkuutta panoksen ja tuotoksen välillä. Ne keskittyvät enemmän prosesseihin ja tuotannon tehokkuuteen. Arvonlisä puolestaan tarkastelee sitä, millaista lisäarvoa tuotetaan, ja liittyy vahvemmin lopputuotteen tai palvelun laatuun ja markkinahintaan. Kiertotalous ja tuottavuus ovat tämän vuoksi äärimmäisen mielenkiintoinen näkökulma liiketoiminnan kehittämisessä.

Miksi kiertotalous on myös kilpailukyvyn ja -edun kannalta tärkeää?

Kiertotalousmallin ytimessä on resurssien tehokkaampi käyttö, tuotteiden elinkaaren pidentäminen ja arvon säilyttäminen kierrossa mahdollisimman pitkään. Tämä ei ole pelkästään ympäristövastuun kysymys, vaan myös taloudellisesti järkevää. Kilpailukyky perustuu kykyyn luoda arvoa paremmin, nopeammin ja tehokkaammin kuin kilpailijat. Kiertotalouden logiikka tuo tähän uuden ulottuvuuden. Kuluttajat, yritysasiakkaat, sijoittajat ja sääntelyelimet asettavat kasvavia paineita vastuullisuudelle, ja yritykset, jotka omaksuvat kiertotalouden periaatteet, voivat parantaa kilpailukykä (KK) ja saada kilpailuetua (KE) mm. seuraavilla tavoilla (listaa voi kukin jatkaa ja täydentää).

Toiminnan tehokkuus (KK): kustannusten hallinta, prosessien optimointi ja resurssien hyödyntäminen, materiaalihukan minimoinnista jne..

Ennakointi ja resilienssikyky (KK): yrityksen kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin ja reagoida markkinamuutoksiin esimerkiksi sääntelyyn tai geopolitiikkaan

Innovaatiokyky (KK): kyky luoda uusia tuotteita, palveluita tai liiketoimintamalleja, jotka eivät kuluta vaan sitovat arvoa.

Uudet liiketoimintamallit (KE), kuten palvelutalouden ratkaisut ja tuotteiden leasing-mallit.

Parempi asiakasarvokokemus (KE) minimoimalla asiakkaan uhrauksia (aikaa, rahaa, vaivaa ja riskejä) ja maksimoimalla asiakkaan kokemat hyödyt, kuten toiminnallisen tehokkuuden, taloudellisen säästön, emotionaalisen tyytyväisyyden ja ekologisen vastuullisuuden.

Nopeuttaa markkinoille pääsyä (KK) hyödyntämällä uudelleenkäytettäviä resursseja ja virtaviivaistamalla toimitusketjua.

Ainutlaatuinen tuote tai palvelu (KE): jokin, mitä muut eivät pysty helposti kopioimaan (esim. patentti tai ainutlaatuinen asiakaskokemus sen ympärille).

Hintaetu (KE): kyky tarjota tuotteita tai palveluita halvemmalla kuin kilpailijat (esim. skaalahyödyt) tai vaikkapa resurssin takaisinoton tuomalla materiaalien hankintakustannusten säästöllä.

Laatu tai brändi (KE): asiakkaiden kokema arvostus tai luottamus yrityksen tuotteisiin, palveluihin ja toimituskykyyn jne..

Toimitusketjun hallinta (KE): nopeampi ja luotettavampi toimitus, ostot ja alihankkijoiden sitoutuneisuus, kuin kilpailijoilla.

Kilpailukyky kiertotalouden aikakaudella

Kilpailukyvyn kehittäminen kiertotaloudessa ei ole kustannustehokkuutta, se on kokonaisvaltaista arvon luontia innovatiivisilla ratkaisuilla, jotka vastaavat asiakkaiden tavoitteisiin liittyviin odotuksiin, ja ennen kaikkea on hyvä muistaa, että kiertotalous ei ole itseisarvo, vaan asiakkaalle tuotettu arvo ja merkitys on ajureista mielestäni keskeinen. Kumppanuuksilla, jotka mahdollistavat arvoketjun tehostamisen ja resurssien jakamisen. Yhtä aikaa on myös perusteltua pilkkoa koko arvoketju lukuisiin tekijöihin (alihankkijoihin) erivaiheisiin. Verkoston omistajan vastuulle jää kuitenkin koko arvoketjun arvontuotantoprosessi. Tässä korostuu verkoston yhteiset tavoitteet ja arvot sekä kaikkien on pystyttävä sitoutumaan asiakasarvokokemuksen rakentamiseen win win periaatteiden mukaisesti. Jatkuvalla oppimisella, jossa yritykset seuraavat teknologian ja markkinoiden kehitystä sopeuttaakseen toimintaansa paremmin vastaamaan muuttuvia tarpeita ja erilaisia tulevaisuuksia kohtaan. Mitä paremmin yritykset kykenevät kehittämään ja ylläpitämään tilaus- ja toimitusarvoketjuja on sen ylläpitämiseksi hyvä luoda kokonaisvaltainen hallintamalli.

Kiertotalousperusteisen toimitusarvoketjun hallinnan hyödyt yrityksille

Kiertotalouden toimitusketjun hallinta tukee siirtymistä lineaarisista toimintamalleista kiertotalouden periaatteisiin, kuten suljettujen materiaalikiertojen, resurssitehokkuuden ja tuotteiden elinkaaren pidentämisen periaatteisiin. Tämä mahdollistaa niin taloudellisten, ympäristöllisten kuin sosiaalisten hyötyjen saavuttamisen. Tärkeimmät havainnot kiertotalouden toimitusketjun hallinnan hyödyistä ovat mielestäni hyvin kiteytettynä Supply chain management for circular economy: conceptual framework and research agenda (2020) artikkelissa seuraavasti:

Suljettujen materiaalikiertojen hyödyntäminen (Closing Loops)
Yritykset voivat hyödyntää tuotannon sivuvirtoja ja käytettyjä materiaaleja esimerkiksi kierrätyksen ja uudelleenkäytön avulla. Tämä vähentää riippuvuutta neitseellisistä resursseista ja suojaa toimitusketjua hintavaihteluilta ja raaka-ainepulan riskeiltä. Esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa modulaariset tuotteet helpottavat materiaalien palautumista ja uudelleenkäyttöä.

Resurssitehokkuuden parantaminen (Narrowing Loops)
Toimitusketjun optimointi vähentää resurssien kulutusta ja parantaa tuotantoprosessien tehokkuutta. Digitalisaation avulla ennakoidaan kysyntää tarkemmin ja välttää ylijäämävarastot sekä turhat tuotannot.

Tuotteiden ja resurssien elinkaaren pidentäminen (Slowing Loops)
Kestävämmät tuotteet ja elinkaaren hallinta vähentävät tarvetta jatkuvaan uusien tuotteiden valmistamiseen. Yritykset voivat tarjota huolto- ja eriasteisia kunnostus- ja uudelleenvalmistuspalveluita, mikä lisää asiakkaiden luottamusta tuotteiden pitkäikäisyyteen sekä hintaetuun. Esimerkiksi urheiluvälinevalmistaja järjestää asiakkaille tapahtumia, joissa he voivat vaihtaa tai kierrättää käytettyjä tuotteita.

Kulutuksen intensiivistäminen (Intensifying Loops)
Jakamis- ja palvelutalouden hyödyntäminen mahdollistaa tuotteiden tehokkaamman käytön. Esimerkiksi autojen yhteiskäyttöpalvelut vähentävät yksityisomistuksen tarvetta ja parantavat resurssien käyttöastetta.

Dematerialisointi (Dematerializing Loops)
Materiaalien käytön vähentäminen ja niiden korvaaminen palveluilla lisää tehokkuutta ja vähentää ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi digitaalisten tuotteiden, kuten e-kirjojen ja pilvipalvelujen, suosiminen vähentää fyysisten resurssien tarvetta.

Tuottavuuden kasvattaminen kiertotaloudessa

Tuottavuus ei kiertotalouden näkökulmasta ole vain ”enemmän vähemmällä” -periaatetta, vaan tärkempää on ajatella miten se lisää tuottavuutta arvonmuodostuksen kautta. Tuottavuus mittaa tuotoksen ja panoksen suhdetta eli sitä, kuinka tehokkaasti käytetyt resurssit, kuten työvoima, pääoma tai raaka-aineet, muuntuvat tuotteiksi tai palveluiksi. Toimitusarvoketjun hallinnassa tuottavuus näkyy kiertotalouden avustamana monella tavalla, erityisesti resurssien käytön tehokkuuden ja arvonluonnin näkökulmista. Tuottavuus ilmenee sekä perinteisessä taloudellisessa mielessä, kuten kustannussäästöinä ja prosessien virtaviivaistamisena, että laajemmin ympäristöllisen ja sosiaalisen arvon lisäämisenä. Tuottavuus on usein teknologian ja prosessien kysymys, kun taas arvonlisän kasvu edellyttää syvempää ymmärrystä asiakkaiden arvo-odotuksista ja kilpailuetujen rakentamisesta.

Resurssitehokkuus

Vähemmän resursseja käytetään tuotteiden valmistamiseen (narrowing loops), mikä lisää tuotannon tuottavuutta. Esimerkiksi energia- ja materiaalikustannusten säästöt syntyvät optimoimalla tuotantoprosesseja ja käyttämällä kierrätettyjä materiaaleja.

Lean-ajattelun ja digitalisaation avulla yritykset voivat ennustaa kysyntää tarkemmin ja vähentää ylijäämävarastoja ja hukkaa. Tämä pienentää tuotantopanoksia suhteessa tuotettuun arvoon.

Suljetut materiaalikierron hyödyt

Resurssien uudelleenkäyttö (closing loops) lisää materiaalin arvoa elinkaaren aikana. Käyttämällä kierrätettyjä materiaaleja yritykset säästävät raaka-aineissa ja varmistavat niiden jatkuvan saannin, mikä parantaa toimitusketjun häiriöttömyyttä ja tehokkuutta.

Tuotteiden elinkaaren pidentäminen

Tuotteiden pitkäikäisyys (slowing loops) vähentää valmistettavien tuotteiden määrää ajan mittaan, mutta säilyttää asiakkaalle tuotetun arvon. Tämä tehostaa resurssien käyttöä ja mahdollistaa keskittymisen lisäarvopalveluihin, kuten huolto- ja korjauspalveluihin.

Jakamistalouden ja palveluliiketoiminnan tehokkuus

Jakamistalouden (intensifying loops) periaatteet, kuten vuokraus- ja yhteiskäyttömallit, maksimoivat olemassa olevien resurssien käytön ja pienentävät uusien resurssien tarvetta. Tämä lisää resurssien käyttöastetta ja vähentää alituotantoa.

Palvelukeskeiset mallit, kuten leasing ja korjauspalvelut, tarjoavat yrityksille mahdollisuuden ansaita jatkuvaa tuloa ja asiakkaalle lisäarvoa ilman materiaalin jatkuvaa tuhlausta.

Digitalisaation tuoma joustavuus

IoT-teknologiat ja reaaliaikainen data parantavat tuottavuutta esimerkiksi parantamalla toimitusten oikea-aikaisuutta ja resurssien allokointia.

Digitaalinen suunnittelu ja tuotantoteknologiat, kuten 3D-tulostus, vähentävät jätettä ja mahdollistavat pienempien tuotantosarjojen kustannustehokkaan valmistuksen.

Jätevirtojen hallinta ja uusiokäyttö

Palautuslogistiikka tehostaa resurssien talteenottoa (returns management), mikä vähentää hävikkiä ja pienentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Tämä näkyy kustannussäästöinä ja parantuneena ympäristövaikutusten hallintana.

Yritykset, jotka kykenevät valjastamaan teknologian – kuten tekoälyn tukemaan kiertotalouden periaatteita, voivat saavuttaa merkittäviä tuottavuusparannuksia. Esimerkiksi tekoälypohjaiset toimitusketjun hallintajärjestelmät voivat optimoida virtausta ja logistiikkaa, mikä lyhentää läpimenoaikoja ja pienentää kustannuksia.

Tilaus- ja toimitusarvoketjujen roolin muutos kiertotaloudessa

Kiertotalouden toteuttaminen vaatii syvällisiä muutoksia tilaus- ja toimitusarvoketjuissa. Lineaaritaloudessa tilaus- ja toimitusarvoketjut on suunniteltu maksimoimaan tehokkuus tuotteiden valmistuksen ja jakelun suhteen kertakäyttöisille tai lyhytkestoisille tuotteille. Tämä malli perustuu usein neitseellisten materiaalien käyttöön, nopeaan varastokierron hallintaan ja logistiikan optimoimiseen kustannusten minimoimiseksi. Kiertotalous kuitenkin haastaa tämän perinteisen ajattelun, sillä sen tavoitteena on minimoida resurssien kulutus, maksimoida materiaalien arvo ja vähentää hukkaa kaikissa arvoketjun vaiheissa. Kiertotaloudessa painopiste siirtyy enemmän:

Materiaalien ja tuotteiden takaisinottoa: Toimitusketjut eivät pääty tuotteen toimitukseen asiakkaalle, vaan niiden on mahdollistettava tuotteiden ja materiaalien palautuminen uudelleenkäyttöä, kierrätystä tai kunnostusta varten.

Pitkän käyttöiän tukemista: Ketjujen on optimoitava huolto- ja kunnossapitopalvelut tuotteiden käyttöiän pidentämiseksi.

Arvovirtojen seuranta: Resurssien, materiaalien ja komponenttien liikkumista ja tilaa on valvottava, jotta niiden arvo säilyy mahdollisimman pitkään. Kiertotalouden arvoketjuissa ei riitä, että tuotteet kiertävät – myös tieto ja vastuu kiertävät. Tämä vaatii uusia teknologioita ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Asiakaslähtöisyys ja palvelumallit: Toimitusketjut tukevat uusia liiketoimintamalleja, kuten tuotteet palveluna (Product-as-a-Service). Yrityksellä säilyttää omistuksen tuotteista, mutta asiakas maksaa käytöstä, jolloin ketjujen rooli ulottuu tuotteen koko elinkaareen.

CSRD ja EFRAG E5 -Standardi

CSRD Raportointi velvoittaa yrityksiä raportoimaan kiertotaloudesta. EFRAGin laatima ESRS E5 -standardi käsittelee resurssien käyttöä ja kiertotaloutta. Sen tavoitteena on ohjata yrityksiä raportoimaan avoimesti ja kattavasti toiminnastaan näiltä osa-alueilta:

• Toimintaperiaatteet (E5-1): Yrityksen tulee kuvata politiikkansa, joilla se hallitsee resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
• Toimenpiteet ja resurssit (E5-2): Yrityksen on esitettävä konkreettiset toimet ja käytettävissä olevat resurssit, joilla se edistää kiertotaloutta ja hallitsee resurssien käyttöä.
• Tavoitteet (E5-3): Yrityksen tulee asettaa mitattavissa olevia tavoitteita, jotka tukevat sen toimintaperiaatteita ja vastaavat tunnistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin.
• Resurssien sisäänvirtaus (E5-4): Yrityksen on raportoitava käyttämistään materiaaleista ja raaka-aineista, mukaan lukien uusiutuvien ja kierrätettyjen materiaalien osuus.
• Resurssien ulosvirtaus (E5-5): Yrityksen tulee kuvata toiminnastaan syntyvät tuotteet, materiaalit ja jätteet sekä niiden käsittely kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
• Taloudelliset vaikutukset (E5-6): Yrityksen on arvioitava ja raportoitava resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset.

Lopuksi

Kiertotalous ei ole pelkästään kierrätystä, vaan välttämättömyys tulevaisuuden kilpailukyvyn ja -edun varmistamiseksi, jos halutaan pitää huolta maapallosta. Maapallon suojelu on vaikea haaste, mutta yrityksille mahdollisuus. Vaikka maapallon suojelu ei jokapäiväisessä tekemisessä olisikaan läsnä, niin tilaus- ja toimitusarvoketjun kehitys kilpailukykyiseksi ja liikevaihdon kasvu varmasti kiinnostavat lähes kaikkia. Kiertotalouden periaatteet antavat uutta voimaa ja mahdollisuuksia luoda kilpailuetua ja uusia kykyjä. Se vaatii ajattelutavan muutosta ja aktiivisia toimia, mutta tarjoaa palkinnoksi kestävämpää kasvua ja taloudellista vakautta. Yritykset, jotka onnistuvat siirtymässä lineaaritaloudesta kiertotalouteen, ovat tulevaisuuden markkinajohtajia. Eivät vain taloudellisen, vaan myös yhteiskunnallisen ja ympäristöllisen arvon näkökulmasta.