Nyt puhutaan paljon tuottavuudesta, mutta mielestäni liian harvoin pohditaan sitä, mitä se lopulta tarkoittaa jalostusarvon ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Ilahduttavan poikkeuksen tekee kuitenkin Vaikuttavuusseura, mikä on keskittynyt SOTE-alan vaikuttavuuden kehittämiseen. Tuottavuutta kehitetään usein vain resurssien käytön tehokkuutena eli kuinka paljon saadaan aikaiseksi mahdollisimman vähällä. Se, että vain haetaan tehoja vie meidät helposti harhapolulle. Tehokkuus on tärkeää, mutta vielä tärkeämpi asia on se, että mitä arvoa tämä tehokkuuteen perustuva tuottavuus tuo asiakkaalle. Oma taustani tulee teollisuuden ja muun kuin SOTE-alan asiantuntijaliiketoiminnan parista mutta asiat on hyvin samankaltaisia alasta riippumatta. On pysähdyttävä pohtimaan mittaammeko vain prosessien tehokkuutta vai keskitymmekö siihen, mikä on työn arvonlisä jalostusarvon ja asiakasvaikuttavuuden näkökulmasta.
Tuottavuutta tulisi mitata vaikuttavuutena
Tuottavuudella tarkoitetaan tuotoksen ja panoksen suhdetta tuotantoprosessissa. Se siis kuvaa sitä tuotoksen määrää, mikä saadaan tuotettua tietyllä määrällä panosta. (Stat, 2021). Työn tuottavuus kuvaa taas sitä, kuinka hyvin pystymme hyödyntämään resurssejamme (pääoma, materiaalit, energia, teknologia, data, ihmiset) kun teemme työtä ja tuotamme tuotteita ja palveluja. Tuottavuus Teknologiateollisuuden (2023) mukaan voidaan ajatella tehokkuuden mittana, jonka mittari voi olla vaikka kpl/tunti, mikä syntyy kun yritykset tekevät liiketoimintaa panos tuotos-suhteessa ja yrittävät maksimoida arvonlisäystä jalostusarvon liäämisenä. Mitä pitäisi tehdä, jotta tuottavuudesta syntyy vaikuttavuutta? Käännetään katseet arvonlisäykseen jalostusarvon avulla. Vain tekemällä jalostusarvoltaan mahdollisimman suuria, voidaan aikaan saada vahvempaa kasvua ja tuottavuutta. Tämä vaatii yrityksiltä vahvempaa tekemistä asiakasymmärryksen syventämisen suhteen. Ymmärrettävä mistä syntyy asiakkaille eniten arvoa eli miksi asiakas on valmis käyttämään ja ostamaan tuotteitasi tai palveluitasi. Kuitenkaan ei voida unohtaa yhtäältä tuottavuuden kehittämistä vähemmällä panoksella enemmän periaatteen mukaista toimintaa, koska se on myös kilpailukyvyn edellytys.
Arvonlisää ja jalostusarvoa
Tuotannon tehokkuuden lisääminen on hyväksi, kun se tehdään kannattavasti ja resurssitehokkaasti ja sillä saadaan luotua arvoa. Tavoitteena tulisi olla vähemmällä tekemisellä enemmän eli tehostamalla prosesseja hyödyntämällä teknologiaa, kuten esimerkiksi tekoälyä ja automaatiota mikä nostaa arvonlisäystä. Jalostusarvon saavuttamiseksi taas uudet innovaatiot ovat erityisen tärkeitä. Arvonlisäys syntyy, kun tuote tai palvelu tuo asiakkaalle merkittävää lisäarvoa. Jalostusarvo ja tehokkuus näkyy hinnassa, katteissa, tai uuden innovatiivisen ratkaisun muodossa, mikä vastaa asiakkaan tarpeisiin uudella tavalla. Eli myymmekö raaka-aineita vai lopputuotteita on tärkeä kysymys. Arvonlisäys luo kasvua ja antaa yritykselle mahdollisuuden erottua kilpailijoista. Yritysten tulisi tavoitella yhtä lailla arvonlisäystä jalostusarvon kasvattamisella kuin tehokkuutta, sillä pelkkä tehokkuuteen keskittyminen ei luo kestävää kilpailuetua ja mahdollisuuksia pitkäkestoiseen kasvuun. Kilpailukykyä tehokkuus auttaa parantamaan merkittävästi.
Kaikki, mikä ei lisää arvoa, tulee nähdä hukkatyönä ja on poistettava prosessista välittömästi.
Lean-periaatteen mukaan arvo syntyy asiakkaan tarpeiden täyttämisestä. Arvo määritellään aina asiakkaan näkökulmasta ja syntyy, kun tuote tai palvelu vastaa heidän odotuksiinsa esim. laadun, toiminnallisuuden ja ajankäytön suhteen. Kaikki, mikä ei suoraan lisää arvoa, tulee aina nähdä hukkana, ja on poistettava prosessista välittömästi.
Tuottavuus ja luovuus samaan pakettiin?
Tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaaminen eroavat hieman teollisuuden ja asiantuntijatyön välillä. Teollisuudessa mittarit, kuten käyttöaste, tuotannon läpimenoaika, energiankäytön tehokkuus, varaston kierto ja työvoiman tuottavuus ovat ilmeisiä esimerkkejä. Nämä mittarit kuvaavat konkreettisesti sitä, kuinka tehokkaasti resurssit, kuten koneet ja henkilöstö tekevät työtä ilman hukkaa. Sen sijaan asiantuntijatyössä tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaaminen keskittyy enemmän laadullisiin tekijöihin, kuten asiakassuhteiden ylläpitoon, ratkaisujen vaikuttavuuteen tai tietotaidon siirtämiseen. Mittarit, kuten asiakastyytyväisyys, asiakasuskollisuus ja projektien onnistumisprosentti, kuvaavat asiantuntijatyön arvoa. Voidaan toki pohtia kirjan kirjoittamista vaikka, että kuinka monta sivua per päivä tai tunti ihminen kykenee kirjoittamaan. Tämä ei taida kuitenkaan olla kovinkaan relevanttia. Saatamme toki helposti ihailla kirjailijaa hänen tuotteliaisuudestaan. Luovuus ei tipu taivaalta vaan vaatii työtä. Luovuutta ei voida samalla tavalla mitata kuin tuotantosolun tahti- ja läpivirtausaikaa.
Vaikka näiden eri toimintaympäristöjen mittaamisen välillä on eroja, niin voimme todeta, että yhteisenä tavoitteena voitaneen pitää resurssitehokkuuden (vähemmällä enemmän) parantamisen ja merkittävän arvon tuottamisen asiakkaalle. Teollisuudessa ja asiantuntijatyössä molempien menestys syntyy siitä, että tuottavuuden arvonlisäys saavutetaan jalostusarvon lisäämisen avulla. Tuottavuus tulisi mitata jatkossa vaikuttavuutena: miten resurssien tehokas käyttö ja jalostusarvon lisääminen – usein teknologian ja innovaatioiden tukemana – luovat todellista arvoa ja merkittävää vaikuttavuutta asiakkaille. Tämä yhdistelmä rakentaa yrityksille kestävää kipailykyä ja kannattavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Todellinen kasvu syntyy, kun tekijät: tuottavuus, jalostusarvo ja vaikuttavuus saavutetaan yhdessä.
