Aika, jota leimaa ennennäkemätön nopeus ja vaikea ennustettavuus tekee liiketoimintaympäristöstä haastavan, mutta mahdollisuuksia täynnä olevan. Korkomarkkinat hakevat muotoaan, ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen tarpeet muuttavat tapaa tehdä asioita, maailmanjärjestystä asemoidaan uudelleen, teknologiat kehittyvät vauhdilla, ja yhteiskunnalliset muutokset vaativat meiltä jatkuvaa valppautta ja sopeutumiskykyä. Tämä VUCA-maailma (volatility, uncertainty, complexity, ambiguity) – epävakaa, epävarma, monimutkainen ja epäselvä tuo mukanaan haasteita, jotka voivat tuntua joskus myös ylivoimaisilta. Paineet päätöksenteossa, tiimien johtamisessa ja pitkän tähtäimen suunnitelmissa voivat olla valtavat, ja tunnistan keskusteluista, että tämä voi aiheuttaa stressiä, epävarmuutta sekä liika varovaisuutta. Toisaalta taas ajattelen, että tämä edelläkuvattu tilanne on myös positiivisessa mielessä kannustava ja kiinnostava. Tässä epävarmuuden ja muutoksen melskeessä on myös ainutlaatuinen mahdollisuus. Mahdollisuus muokata tulevaisuuttamme, hyödyntämällä juuri niitä haasteita, jotka tällä hetkellä vaikuttavat eniten.

Olen hahmotellut 13 keskeistä teemaa, jotka mielestäni ohjaavat kohti kestävämpää, innovatiivisempaa ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta ja rauhoittaa rakentamaan tulevaisuuskestäviä organisaatioita. Kun keskitytään näihin 13 strategiseen teemaan, voidaan paitsi navigoida nykyisessä kompleksisuudessa, sekä myös rakentaa perusta, joka kestää tulevaisuuden muutokset. Ajattelen, että tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia, joten käännetään VUCA-maailman haasteet ratkaistavaksi ja näytetään esimerkkiä siitä, miten kestävästi ja innovatiivisesti voidaan toimia.

Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja vaatimukset edellyttävät yritysten johdolta ja koko henkilöstöltä uusia taitoja ja uudenlaista ajattelua sekä rakenteita, jotka mukautuvat muutoksiin. Kompleksisuuden aikana yksinkertaistamista ihannoivat tahot voivat nyt pettyä, vaikka tavoitteltavaa se tietyissä asioissa toki on. Pelkkä isonkuvan maalailu ei riitä, vaan tarvitaan systeemistä ongelmien ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Uusia asioita ei voi tehdä vanhan päälle, vaan ensin pitää olla rohkeutta ja kykyä luopua vanhoista malleista, jotka eivät auta kasvamaan kestävästi eikä tehosta toimintaa. Herkkyyden ja ketteryyden säilyttämimen on vaativaa, eikä se synny itsestään. Pitää olla herkkyys tunnistaa puutteita ja korjata niitä säilyttäen kuitenkin visio kirkkaana mielessä. Vision saavuttamiseksi voidaan tarvita useita korjausliikkeitä, mutta se on ihan normaalia toimintaa. Strategia ei saa olla niin pyhä, että sitä ei voi muuttaa, jos matkalla visioon huomataan, että strategia on mennyt rikki.

Liika onnellisuus ja tyytyväisyys tappaa luovuuden. Monet asiat ovat silti helpommin sanottu kuin tehty. Kaikki on silti tehtävissä jos on tahtoa kääntää katse asioihin, mitkä vahvistavat kilpailukykyä ja arvonluontia eli kilpailuetua asiakkaiden näkökulmasta katsottuna. Ne joilla ovat isot resurssit voivat tehdä isommin asioita, kun taas pienemmät toimijat voivat tehdä näitä itselleen sopivalla tavalla, usein jopa paljon ketterämmin. Pääasia, kun vaan tekee. Uudistumisen edellytys on innovaatiomyönteisessä kulttuurissa, missä vallitsee vahva kasvumindset ja psykologisen turvallisuuden ilmapiiri.

Alla 13 kohdan listaus niistä tekijöistä, mitkä mielestäni pitäisi olla kaikkien yritysten agendalla (ei tärkeysjärjestyksessä) luodakseen tulevaisuus kestävää liiketoimintaa.

1. Kirkas visio mitä kohti kurkotellaan ja tarkoitus tehdä. visio on mahdollisimman kunnianhimoinen kuvaus siitä, mihin organisaatio pyrkii pitkällä aikavälillä. Hyvin muotoiltu visio ohjaa päätöksentekoa, strategiaa ja toimintaa, inspiroi työntekijöitä ja muita sidosryhmiä sekä auttaa erottautumaan kilpailijoista. Visio kuvaa ihanteellista tulevaisuutta ja se sisältää muutoksen, jonka organisaatio tai henkilö haluaa nähdä toimintansa tuloksena tapahtuvan. Tarkoitus kuvaa sitä, miksi yritys tekee sitä mitä tekee ja suhteessa visioon.
2. Kiertotalouden mukaiset ja sitä edistävät liiketoimintamallit. Millaisin liiketoimintamallein tulevaisuutesi rakentuu ja mihin se perustuu. Kiertotalous vähentää hukkaa ja resurssien käyttöä, mitkä parantavat sekä ympäristön tilaa, että yritysten taloudellista tehokkuutta ja luovat uusia kiertokulun ansaintamalleja kuten esimerkiksi tehokkuutta palveluna, vaikuttavuutta palveluna, elinkaaren pidentämisen mallit yms. Kiertotalous korvaa lienaaritalouden ja siirtää organisaatiot osaksi uusiutuvaa systeemiä.
3. Innovaatiokulttuurin vahvistaminen pois alakulon alhosta. Positiivinen ja aktiivinen psykologisesti turvallinen innovaatiokulttuuri kannustaa työntekijöitä luomaan uusia ideoita, kokeiluja, ratkaisuja ja ottamaan riskejä. Tämä vahvistaa yrityksen kilpailukykyä, arvonluontia ja sopeutumiskykyä muuttuviin markkinoihin. Innovatiivisen kulttuurin keskeisiä menestystekijöitä ovat kasvumindset ja systemaattinen prosessi millä on vahva imuohjaus.
4. Uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen kasvun aikaansaamiseksi. Markkinoinnin ja myynnin kiihdyttämä kaupallistaminen tuo markkinoille uusia, arvoa tuottavia tuotteita ja palveluita, mikä edistää yrityksen kasvua ja kannattavuutta. Kun markkinointi ja myynti integroituu asiakkaan ostopolulle ja asiakkaan sitouttamisen tekijäksi, saavutetaan taloudellisesti ja asiakasta huomioiva yhteistyön voima. Innovaation leviäminen ja käyttöönotossa on hyvä muistaa leviämiseen vaikuttavat tekijät.
5. Tuotehallinta, joka huomioi kiertotalouden ja asiakaskokemuksen. Tehokas tuotehallinta, joka yhdistää kiertotalouden periaatteet ja erinomaisen asiakaskokemuksen parantaa tuotteiden markkina-asemaa ja asiakastyytyväisyyttä sekä kykenee hallitsemaan koko elinkaarta kestävästi. Tuotehallinta on kriittinen tekijä elinvoimaisuuden kannalta. Tuotehallinnalla täytyy olla keskeinen rooli ja näkymät asiakkaisiin sekä kaikkiin elinkaaren vaiheisiin ja mandaatti kehittää tuotetta ja uudistaa portfoliota.
6. Arvontuottolähtöisen strategian luonti ja muutoksen johtaminen. Strategiat, jotka keskittyvät arvon tuottamiseen asiakkaille ja kaikille sidosryhmille, varmistavat pitkäaikaisen menestyksen ja sopeutumisen jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin. Strategia, mikä ei tuota arvoa asiakkaille ja erota organisaatiota kilpailijoista ei ole kestävä.
7. Tuotesuunnitelun Eco design & design for X (X=elinkaaren vaihe esim. valmistus tai kunnossapito) mukainen toiminta. Ekologisesti kestävät suunnitteluperiaatteet vähentävät ympäristövaikutuksia ja parantavat tuotteen elinkaaren aikana syntyvää arvoa ja maksimoi vaikuttavuuden. Tuotteiden suunnitteluss täytyy hyuomoida koko tuotteen elinkaari ja päätökset tehdään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. 80% tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista määritetään jo suunnitteluvaiheessa!
8. Saumaton asiakaskokemus tilaus- toimitusketjussa. Helppo ja sujuva prosessi tilauksesta toimitukseen lisää asiakastyytyväisyyttä ja uskollisuutta, mikä on elintärkeää yrityksen menestykselle ja erottautumiselle. Huom: mikäli tehtävä muutos ei paranna asiakaskokemusta, niin se kannattaa jättää tekemättä.
9. Tuottavuuden voimakas kasvattaminen (prosessien tehostamisella & arvonluonnilla). Prosessien optimointi ja tehokkuuden parantaminen lisäävät tunnetusti tuottavuutta ja mahdollistavat korkeamman arvonlisän tuottamisen pienemmin kustannuksin. Tuottavuuden toinen näkökulma liittyy jalostusarvon lisäämiseen, missä tuotteista saadaan suurempi tuotto kun ne ovat jalostettu pitemmälle. Prosessien virtaus ja arvonlisän tuottaminen pitää olla jatkuvasti mielessä, koska vain läpimenoajalla ja arvontuotolla on merkitystä.
10. Teknologian hyödyntäminen kaikessa mahdollisessa mitkä lisäävät tuottavuutta ja luovat arvoa. Teknologian integrointi liiketoimintaan parantaa tehokkuutta, vähentää kustannuksia ja mahdollistaa uusien arvoa tuottavien palveluiden kehittämisen. Esim Tekoäly lukee ihmistä nopeammin, markkinoinnin automaatio poistaa manuaalisen tekemisen asiakkaan ostopolulta, ohjelmistorobotiikka käyttää järjestelmiä taustalla, simulointiohjelmistot generoi kestäviä rakenteita nopeammin kuin ihminen jne. Kaikissa eri toimialoissa on lukuisa joukko mahdollisuuksia mutta vauhtisokeus voi suistaa metsään. Kokonaisarkkitehtuuri, data, integraatiot ja tuottavuuden tavoite tulevat edelleen olemaan keskeisiä kysymyksiä.
11. Tulevaisuustarkastelu ja resilienssi kyvykkyys. Systemaattinen tulevaisuuden ennakointi ja sitä kautta resilienssin rakentaminen auttavat yrityksiä sopeutumaan ja menestymään epävarmoissa tulevaisuuden skenaarioissa. Skenaariotyöskentelyyn on hyvä jokaisen johtoryhmän ja hallituksen panostaa, sillä vain operatiiviseen tekemiseen keskittyminen ei auta näkemään metssä puilta.
12. Vastuullisen vaikuttavuuden tuottaminen sidosryhmissä. Vastuullinen toiminta lisää yrityksen arvostusta ja luottamusta sidosryhmien keskuudessa. Tämä on tärkeää pitkäaikaiselle menestykselle ja kestävän kehityksen mukaiselle toiminnalle. Mikäli vastuullisuus puuttuu strategiasta ja näkemys siitä, kuinka vastuulliusudesta otetaan kaikki liiketoimintahyöty irti on vain raportointi- ja menneisyyslähtöistä tekemistä.
13. VUCA Johtaminen. VUCA (volatility, uncertainty, complexity, ambiguity) johtamistaidot VUCA-maailmassa menestymisessä vaatii joustavuutta, ennakoivaa suunnittelua, valmiutta nopeisiin muutoksiin ja kykyä toimia epävarmuuden vallitessa. Yritysten johtajien ja tiimien on kehitettävä taitojaan näissä olosuhteissa toimiakseen tehokkaasti ja säilyttääkseen kilpailukykynsä. Vuca maailmassa empatia, jatkuva oppiminen ja vuorovaikutus sekä yhdessä tekeminen korostuvat.

Mihin näistä pitäisi mielestäsi omassa organisaatiossasi panostaa eniten? Missä teillä ollaan menossa hyää vauhtia eteenpäin?