Oy Suomi Ab:n “liiketoiminta” ei ole tuottanut voittoa noin 16 vuoteen juuri yhtään (kuvio 1), eikä tuottavuuskaan (kuvio 2) ole myöskään kehittynyt hyvään suuntaan. Ruotsalaiset osaa brändätä ja kaupallistaa maailmanluokan palveluita ja tuotteita. Mitä me suomalaiset osaamme? Olla maailman onnellisin kansa. Paradoksaalista vai mitä? Itseasiassa me suomalaiset osaamme vaikka mitä. Olemme teknologian kehittämisen ja uusien innovaatioiden keksijöinä ja luojina myös aivan kärkijoukkoa. Olemme olleet aina hyviä ratkaisemaan haasteita ajassa eläen. Olosuhteet uusille innovaatioille pitäisi olla lähtökohtaisesti kunnossa.

Kuten tiedämme nykytilannetta nakertaa pahasti julkisen taloutemme suureet haasteet. Josta hyvin kuvaavaa on tilastot julkisen sektorin tuloista ja menoista (kuvio 1) sekä työn tuottavuus (kuvio 2), mikä syntyy työnmäärää lisäämällä tai työn tuottavuutta kasvattamalla eli arvon tuottamisella. Tuottavuus kasvaa tehokkaampien toimintatapojen, suorituskykyisempien koneiden ja laitteiden sekä uusien tuotteiden ja palvelujen avulla. Nyt pitäisi kääntää kaikki kivet, kuinka teemme Suomesta maailmaan parhaan investointialustan. Alustan, joka mahdollistaa yritysten maailman valloituksen ja ulkomaisten investointien valumisen suomeen. Valitettavasti säästämiminen ja leikkaaminen ei ratkaise mitään, jos samaan aikaan ei tehdä muita toimenpiteitä, mitkä onnellisuuden lisäksi tekevät meistä maailmaan parhaan investointikohdemaan.

Viimekädessä kuitenkin me ihmiset ja yritykset ratkaisemme nämä, ei valtiot. Luovuus, uteliaisuus ja asenne paljolti ratkaisee. Valtion rooli on toimia alustan rakentajana, joka luo puitteita olla onnellisesti vetovoimainen innovaatioiden syntymisen ja kaupallistamisen luvattu maa. Koulutus, oikein kohdistettu vauhdittava TKI-tuki ja riittävän hyvinvoinnin sekä kokonaisturvallisuuden takaaminen ja kannustava ilmapiiri ovat edellytyksiä vetovoimaisuudelle.

Kuvio 1. Julkisen sektorin tulot ja menot 2005-2024E. Lähde: EK, https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/julkinen-talous/ 15.4.2023

Kuvio 2. Työn tuottavuus Suomessa ja kilpailija­maissa 2005-2022. Lähde: EK, https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/kilpailukyky/ 15.4.2023

Meillä on erinomaiset mahdollisuudet

Uudet innovaatiot vaativat menestyäkseen paljon erilaisia resursseja, kuten rahaa, aikaa ja monialaista osaamista, kannustavaa ilmapiiriä sekä kasvun johtamista, jotta saamme innovaatiot lentämään. Meillä on paljon osaamista, huippu teknologiayrityksiä, uusia startuppeja eri aloilla ja maailma täynnä mahdollisuuksia. Emme ole kuitenkaan yksin ratkaisemassa globaaleja haasteita, vaan ratkaisemme niitä yhdessä muiden kanssa kilpaillen tai yhdessä tehden. Suomi elää viennistä ja yritykset maksavista asiakkaista.

Ylen artikelissa todetaan muun muassa näin, että: ”Suomen ongelma ei ole julkisen sektorin kasvu vaan se, että markkinatuotanto ei ole kasvanut.” Näin totesi pitkään tuottavuutta tutkinut Aalto-yliopiston emeritusprofessori Matti Pohjola. https://yle.fi/a/74-20083542

Nyt pitää kaikkien kääriä hihat ja lähteä pohtimaan, miten kaupallistamme osaamisemme, teknologiamme ja olemme se maailman paras ja onnellisin innovaatioalustayhteiskunta. Eikä heti myydä firmaamme ulos Suomesta, vaikka ymmärrän hyvin, että kasvuyrittäjät elävät myös exiteistä.

Kaupallistamisesta kasvuun

Innovaatioiden kaupallistaminen on viimekädessä kaiken lähtökohta. Mikäli innovaatioita ei kukaan omaksu ja halua siitä maksaa mitään, niin voitaneen todeta, että eipä se mikään innovaatio ollut. Tarkastellaampaa tätä asiaa Rogers:n (2023) innovaatioiden leviämisen näkökulmasta. Mitä tästä voisi oppia, kun mietitte kaupallistamista? Rogersin (2023) malli tarjoaa syvällisen käsityksen siitä, miten innovaatiot leviävät eri ryhmien, yksilöiden ja organisaatioiden keskuudessa. Jotta innovaatiot saadaan lentoon, on keskeistä ymmärtää, miten innovaatiot omaksutaan. Innovaatioiden leviämiseen sisältyy viisi avaintekijää: innovaation arvo-ominaisuudet, viestintäkanavat ja aika, sosiaalinen järjestelmä ja adoptoijien luokat. Näistä avaan tarkemmin kahta avaintekijää, aikaa ja adoptoijien luokkia.

Aika

Aika vaikuttaa innovaation leviämiseen monella tavalla mukaan lukien, kuinka nopeasti innovaatioita omaksutaan ja kuinka kauan kestää saavuttaa tietyn kyllästyspisteen markkinoilla. Kun ymmärtää potentiaalisten käyttäjien omaksumisen vaiheet, voidaan suunnitella vaikuttavampia potentiaalisten käyttäjien tarpeita vastaavia viestintä- ja markkinointistrategioita. Tämä nopeuttaa innovaation leviämistä.

Ajan viisi vaihetta:

• Tietoisuusvaiheessa yksilöt/yhteisöt saavat ensimmäisen kerran tietoa innovaatiosta, mutta eivät vielä itse etsi siitä lisätietoa.
• Kiinnostuksen vaiheessa yksilöt/yhteisöt alkavat etsiä aktiivisesti lisätietoa innovaatiosta ja sen mahdollisuuksista.
• Arviointivaiheessa yksilöt/yhteisöt arvioivat innovaatiota ja sen soveltuvuutta omiin tarpeisiinsa.
• Kokeiluvaiheessa yksilöt/yhteisöt testaavat innovaatiota pienessä mittakaavassa päättääkseen sen omaksumisen hyödyllisyydestä ja käyttöönotosta
• Hyväksymisen vaiheessa yksilöt/yhteisöt päättävät täysin omaksua innovaation ja hyödyntää sitä säännöllisesti. Tässä vaiheessa innovaatio integroituu osaksi jokapäiväistä tekemistä ja toimintaprosesseja.

Adobtoijien luokat

On viisi käyttäjä- eli adoptoijaluokkaa (kuva 1), jotka kuvaavat yksilöiden taipumusta omaksua uusia ideoita. Ymmärtämällä näiden eri adoptoijaluokkien motivaatiot, asenteet ja käyttäytymiset, voit räätälöidä viestintä- ja markkinointistrategioita kohderyhmän mukaan. Esimerkiksi keskittyminen alussa varhaisiin omaksujiin ja innovaattoreihin, voit luoda pohjan laajemmalle leviämiselle. Myöhemmässä vaiheessa viestinnän ja markkinoinnin painopiste voi siirtyä varhaiseen ja myöhäiseen enemmistöön käyttäen todisteita ja suosituksia mielipidevaikuttajilta.

Innovaatioiden leviäminen käyttäjäryhmien, eli adoptoijien mukaan. Rogers (2003) mukaeltuna

Tehokkaat kohderyhmän mukaiset kasvumarkkinointi- ja sisältöstrategiat huomioivat nämä luokat ja mukautuvat dynaamisesti kohderyhmän tarpeiden ja käyttäytymisen mukaan. Onnistunut markkinointi voi nopeuttaa ja tehostaa innovaation leviämistä. Jokainen luokka omaksuu innovaatioita eri aikavaiheissa. Alla kuvattuna adoptoijaluokat.

• Innovaattorit (2,5%) ovat ensimmäiset innovaation omaksujat, jotka ovat valmiita ottamaan riskejä ja ovat usein yhteydessä tieteellisiin lähteisiin ja muihin innovaattoreihin.
• Varhaiset omaksujat (13,5%) ovat ryhmä, jotka omaksuvat iinnovaatioita varhaisessa vaiheessa mutta harkitummin kuin innovaattorit. Heillä on usein korkea sosiaalinen status, ja he toimivat mielipidevaikuttajina yhteisössään.
• Varhainen enemmistö (34%) ovat taas varovaisempia kuin edelliset ryhmät. Tämä luokka omaksuu uudet ideat keskimääräistä nopeammin, mutta tarvitsevat usein todisteita muiden hyväksynnästä ennen omaksumista.
• Myöhäinen enemmistö (34%) ovat jo huomattavan skeptisempiä ja varovaisempia. Ryhmä omaksuu innovaatioita vasta, kun suurin osa yhteisöstä on ne jo hyväksynyt.
• Jälkijoukko (16%) eli viimeiset innovaation omaksujat ovat erittäin vastahakoisia muutoksille ja omaksuvat uuden teknologian tai idean vasta, kun heillä ei ole muuta vaihtoehtoa.

Jotta kaupallistaminen onnistuu eli saadaan innovaattoritja ja varhaiset omaksujat toimimaan ja omaksumaan, on hyvä ymmärtää tämän kohderyhmän asenteita, motivaatiota ja käyttäytymistä. Tämä mahdollistaa laajemman leviämisen, eli syntyy liiketoimintaa.

Innovaattorit

• Motivaatio: Innovaattoreita motivoi halu olla ensimmäisenä kokeilemassa uusia ideoita ja teknologioita. He nauttivat uutuuden viehätyksestä ja ovat valmiita ottamaan riskejä.
• Asenteet: Innovaattorit suhtautuvat avoimesti ja uteliaasti uusiin asioihin, ja heillä on vahva halu tutkia ja ymmärtää uutta teknologiaa.
• Käyttäytyminen: Innovaattorit ovat aktiivisia tiedonhakijoita ja verkostoitujia, jotka usein toimivat linkkinä teknologisen yhteisön ja laajemman yleisön välillä.

Varhaiset omaksujat

• Motivaatio: Varhaisia omaksujia motivoi halu säilyttää sosiaalinen status ja johtajuus yhteisössään. He haluavat käyttää uusia ideoita ja teknologioita parantaakseen asemaansa ja vaikutusvaltaansa.
• Asenteet: Varhaiset omaksujat suhtautuvat myönteisesti ja määrätietoisesti uusiin ideoihin, arvioiden niiden potentiaalia ennen omaksumista.
• Käyttäytyminen: Varhaiset omaksujat ovat mielipidevaikuttajia, joiden suositukset ja käyttökokemukset vaikuttavat merkittävästi muiden päätöksiin. He omaksuvat uudet ideat harkiten, mutta nopeammin kuin enemmistö.

Innovaatiot eivät lähde lentoon ja leviämään itsestään, jos niitä ei auteta. Mikäli potentiaaliset asiakkaat eivä näe innovaatiota arvokkaana, ei innovaatiosta ole tällöin mitään hyötyä eikä saavuteta mitään etua nykyisiin palveluihin, tuotteisiin, prosesseihin tms. verrattuna. Yhtä kaikki, innovaatioiden teknologiseen syntyyn panostamisen lisäksi pitää kiinnittää erityistä huomiota kaupallistamiseen.

Rogers. E. 2003. Diffusion of Innovations.

Artikkelin kuva: https://unsplash.com/@helloimnik Unsplash